Miksi valitsen minimalismin?

Vietän parhaillaan no spend -tammikuuta, jolloin pidättäydyn ostamaan vain välttämättömän ruoan ja lääkkeet. Vuoden aikana pyrin viettämään vähintään kaksi tällaista kuukautta, jolloin keskityn olennaiseen ja tulen erityisen tietoiseksi siitä, kuinka vähällä lopulta pärjäämme. Listasin alle kuusi itselleni tärkeintä syytä, miksi valitsen vielä vuosienkin jälkeen minimalismin. Päätin kauan sitten alkaa elää vähemmällä, kun oivalsin, millaisen turhan tavaramäärän kanssa elin. Päätös on pitänyt ja mahdollistaa nykyisin sen, että voin elää pikkuruisessa kodissani riittävän hyvää elämää.

 1. Enemmän aikaa itselle

Minimalismi on vapauttanut arvokasta aikaani ostamiselta, tavaroiden huoltamiselta ja säilömiseltä. Vapautunut aika merkitsee mahdollisuutta toteuttaa itseäni merkityksellisellä tavalla. Minulle se tarkoittaa enemmän aikaa itselle merkityksellisiin asioihin, kuten vaikkapa kirjoittamiselle, itseeni tutustumiselle ja luovalle ajattelulle.

2. Vähemmän siivottavaa

Minimalismin myötä vähentyneet tavarat ovat mahdollistaneet, että nykyisin siivottavia neliöitä ja yleensä siivottavaa on huomattavasti vähemmän. En pidä siivoamiseen liittyvistä kodin askareista, ja kiitos vähäisempien tavaroiden, järjestys säilyy nykyisin kohtuullisen helposti. Minimalismin myötä olen opetellut tapoja, kuten säännöllinen tavaroiden karsinta, joiden avulla kotini järjestys säilyy siistinä vähällä vaivalla. Kotiin on aina kiva tulla, kun siellä on harmonista ja siistiä. Käytän aikani ennemmin lepoon ja rauhoittumiseen siivoamisen sijaan.

3. Merkityksellisempää elämää

Minimalismin myötä olen kokenut eläväni enemmän itseni näköistä, arvojeni mukaista elämää. En ollut aiemmin tyytyväinen siihen, miltä elämäni näytti ja tuntui, vaikka minulla oli ulkoisesti kaikenlaista tavaraa. Vaikka elämäni on yhä keskeneräistä ja epätäydellistä, koen sen merkityksellisempänä. Olen lakannut määrittelemästä muita ulkoisten ominaisuuksien tai saavutusten mukaan. Keskityn siihen, millainen kohtaamani ihminen on. Suosittelen, että jokainen pysähtyisi joskus kysymään itseltään “Kuka minä olen?”. Sillä on merkitystä, miten määrittelemme itsemme ihmisinä, ei sillä, mitä omistamme.

 4. Syvempää ystävyyttä

Minimalismi on auttanut minua arvostamaan syvemmin ystävyyttä. Ystävyyden ylläpito vaatii vastavuoroisuutta, joka syntyy jaetusta ajasta. On aikoja, jolloin sairastan vaikeaa masennusta ja elämä näyttäytyy siltä, ettei sillä ole minulle mitään tarjottavaa. Vaikeina aikoina läheiseni ja ystäväni kannattelevat. He osoittavat, että he välittävät ja arvostavat ystävyyttäni. Se on aina auttanut pääsemään pahimpien aikojen yli. Olen todella kiitollinen teille, jotka olette olleet ystäviäni myös niinä vaikeina päivinä. Se on ollut korvaamatonta!

 5. Vähemmän vertailua

Ulkoisten asioiden merkitys on vähentynyt minimalismin myötä. Pidän edelleen kaikesta kauniista ympärilläni, mutta minimalismi on auttanut minua vähentämään vertailua muihin. Kun aloin karsia tavaroita, huomasin, kuinka tarpeeni vertailla itseäni muihin vähitellen hälveni. Kulkeminen vastavirtaan ja irti päästäminen vaativat rohkeutta, jota ruokkii vertailun väheneminen.

 6. Merkityksellisempää omistamista

Kun tavaroita on vähemmän, korostuu niiden merkitys. Niistä tavaroista, joita vielä omistan, haluan pitää parempaa huolta. Ne ovat minulle mieluisia ja näen niillä pitkän elämänkaaren. Loppujen lopuksi tulemme hyvin vähällä toimeen. Minimalismin avulla voin testata, missä omat kipurajani kulkevat. Tälläkin hetkellä koen yhä omistavani aivan liikaa vaatteita. Haluan kuitenkin käyttää jo omistamani vaatteet ensisijaisesti loppuun. Parasta on, kun tietää, mitä kaapeissa on, eikä tämän vuoksi tarvitse ostaa mitään sellaista, jo jota tietämättään omistaa.